Suklaabanaanilakukakku "Herkkusampo"

Kolmevuotias tyttäreni on toivonut pitkään suklaakakkua, banaanikakkua ja lakukakkua, joten niistä toiveista syntyi tämä kakku.

Kakku
Tässä käytin jälleen mehevää suklaakakkupohjaa, täytteenä vaniljamoussea, banaania ja suklaapaloja, kostutus vaniljamaitoa, kuorrutteena suklaakermaa ja päällä hopeatoffeeganachea.

Koristelu
Käytin koristeina kaapista löytyneitä herkkuja: Fazerin sinisiä, lakuja, suklaatäytelakuja ja suklaapäällysteisiä lakuja sekä jäätelötuutti.

Prosessi ja mitä opin
Kakku sinänsä onnistui mainiosti, ja suklaakerma toimi hyvin kuorrutteena. Lakritsiganachen teossa käytin hopeatoffee-vastaavia ja suhde kerman kanssa oli lopulta 114 g toffeeta, 100g kermaa. Kun massa jäähtyi, se kiinteytyi niin paljon, ettei enää ollut niin valuvaa. Olisi siis pitänyt käyttää enemmän kermaa.

Miltä maistui?
Kakku oli omaan makuuni erinomaista. Lapset eivät pitäneet ganachesta, minkä osasin arvatakin, mutta muutoin tykkäsivät kovasti. Kun lakritsi tuli makuna vain päällyksen kastikkeesta, se ei vyörynyt yli, vaan kombinaatio oli oikein sopusuhtainen.

Marjainen suklaakakku

Tämä kakku meni samaan paikkaan kuin edellisen postauksen balettitossukakku. Olin ostanut jäätelötötteröitä ja halusin käyttää sellaista koristelussa. Tämän kakun valmistuksessa oli useampi kuin yksi mutka matkassa, joten lopputulos oli todellinen työvoitto.

Kakku
Kakkupohjana toimii mehevä suklaakakkupohja, täytteenä mustikkarahkaa, kostukkeena vaniljamaitoa, päällä mustikkajauheella maustettua marenkikreemiä ja suklaaganachea. Kakun halkaisija on n. 13 cm.

Koristelut
Näin Instagramissa kakkukuvan, jossa oli laitettu jäätelötötteröstä tulemaan marjoja, joten halusin tehdä jotain samanlaista. Kissankieli-suklaat kakun alareunassa olivat pakonsanelema yritys pitää kakku pystyssä. Sellaistakin olin suunnitellut joskus kakussa käyttäväni, mutta en juuri tässä. Toisaalta se toi ikään kuin marjakori-fiiliksen tähän kakkuun.

Prosessi ja mitä opin
Ensinnäkin kakkupohjaa tehdessäni onnistuin tiputtamaan suolapurkin taikinakulhoon niin, että sinne saattoi livahtaa jopa pari ruokalusikallista suolaa, joten jouduin tekemään homman alusta uudestaan. Opin sen, että jos tiputtaa suolapurkin, stressi lähtee. Suosittelen muillekin. :D Ja jatkossa olen varovaisempi.

Toisekseen kakkusaha loistaa edelleen poissaolollaan keittiöstäni. Asettelin ehkä vinoon leikatut kakkulevyt liian epätasaisesti ja kolmanneksi laitoin ahneuksissani liikaa täytettä ja varmaankin sama kuin edellisessä kakussa - liian vähän liivatejauhetta, koska kakkuhan alkoi kallistua! Luotin, että kreemillä me korjaamme sen, mutta ei pidä kreemi ihan mitä tahansa pystyssä. Otin siis luovuuden käyttöön ja löysin kaapista paketin kissankielisuklaita. Pengoin askartelutarvikkeita ja löysin valkoisen silkkinauhan. Tein niistä tukipilarit kakun alareunaan.

Neljänneksi olin unohtanut aamulla kaupan lähellä käydessäni ostaa marjat, joten jouduin päivällä lähtemään esikoisen kanssa ostarille marjanpoimintaan. Neiti kiukutteli koko matkan ja huusi railakkaasti kaupassa kiukkuaan. Ensi kerralla täytyy laittaa muistutus, eikä luottaa omaan muistiin, niin pääsee paljon helpommalla.

Laitoin jäätelövohvelin hieman kakun reunan yli tuolta korkeammalta puolelta, valuttelin ganachea painavammin sille puolelle. Edestä kuvatussa lopputuloksessa tätä hurjaa vinoumaa ei enää niin huomaa. Sivusta katsottuna jäi kuvaamatta.

Vielä saatuani kakut valmiiksi huomasin, että jääkaappi oli ruvennut lämpeämään! Hälytin kuorokaverini pian hakemaan kakut pois, etteivät ehdi mennä pilalle. Loppujen lopuksi syy lämpeämiseen taisi olla jääkaappi-pakastimen turbopakastus, jonka olin kytkenyt päälle, sillä heti sen poiskytkemisen jälkeen lämpötila palautui normaaliksi. Tästä opimme sen, että sitä kytkintä ei kannata käyttää ja pitää olla varovainen, ettei vahingossa kytke!

Balettitossukakku viisivuotiaalle

Kuorokaverini pyysi minua tekemään kakun viisivuotiaan lapsenlapsensa synttäreille. Neidin toiveena kakun teemaksi oli ballerina. Etsin ideoita Instagramista ja lopulta päädyin tekemään balettitossut.

Kakku
Kakkupohjana toimi vaalea kakkupohja, täytteenä mangorahkaa, kostutus vaniljamaidolla. Sokerimassan alla marenkikreemiä ja päällys Renshaw Extra -sokerimassaa, pinkit osat Funcakesiä.

Koristelu
Löysin netistä balettitossujen kaavat ja iloitsin tabletin tuomasta helposta ratkaisusta jäljentää kaavat leivinpaperille. Ennen täytyi tehdä monen vaiheen operaatioita. Tsekkasin yhden videon Youtubesta ja lähdin tekemään. Kuivatin tossut maissinaksupussin päällä, jotta sain niihin kaarevuutta. Harmi, ettei tullut otettua niistä lähikuvaa. Tossujen täytyy kuivua mieluiten useampi päivä. Rimpsuhelman tein kuvastamaan balettihametta, mutta ehkä se ei ihan välittynyt tästä, olisi ehkä täytynyt vielä yksi kerros laittaa.

Prosessi ja mitä opin
Tätä kakkua varten tekemäni kakkupohja, jonka olin tehnyt aiemmin jo pakkaseen, osoittautuikin leikatessa jääneen osittain raa'aksi, vaikkei tikkuun ollutkaan jäänyt taikinaa testatessani. Onneksi minulla oli vielä toinen pohja pakkasessa.

Mangorahkamousse olisi kaivannut varmaankin enemmän liivatetta, vaikka mielestäni sopivassa suhteessa sitä laitoin, sillä vaikka hyytymisaikaa oli ollut yön yli, täytettyä kakkua vuoasta irroittaessani huomasin, että varsin raskas kakkupohja painoi täytekerroksia niin, että ne pullistuivat. Ensimmäinen kreemikerroskin uhkasi lohkeilla, mutta toinen kerros jo pelasti tilannetta.

Tässä kakussa käytin liivatejauhetta ja alan epäillä sen toimivuutta/suhteen vastaavuutta liivatelehtiin nähden, sillä tuntuu muillakin kerroilla olleen hieman samaa vikaa...

Sokerimassaa kaulitessani tuntui, että Renshawn massa repeilee tai sitten täytyy jättää se hurjan paksuksi. Sain massan ok kakun päälle, mutta siloittamisessa taas toinen siloittaja uhkasi tarttua massaan. Täytyy nyt vihdoin heivata se menemään, aivan onneton.

Pullistelevan täytteen vuoksi en uskaltanut sivuja siloittaa niin hyvin kuin yleensä, mutta pienet skrubut sain piiloon helman alle.

Viimeistelin balettitossut helmiäissuihkeella, jota suihkuttelin myös helmaan. Tossuista tuli omasta mielestäni aika hienot juurikin suihkeen ansiosta. Pienet pinnan epätasaisuudet eivät korostu niin.

Toivottavasti sankari piti kakusta!

Raparperikakku

Olimme sopineet menevämme serkkuni luo kylään ja tarjouduin tekemään kakun. Halusin testata tekemääni raparperihilloa, uusia tyllia sekä vihdoin macaronseja, joten tämmöinen lopputulos syntyi.

Kakku
Tein pohjan Suklaapossun mehevän vaalean kakkupohjan ohjeella, mutta tajusin vuokaan kaataessa, että unohdin munat! Kakku tehty 13cm vuokaan. Välissä itsetehtyä raparperihilloa sekä vaniljamoussea, kostutus vaniljamaidolla. Päällä marenkivoikreemiä.

Koristelu
Sain siskoltani synttärilahjaksi lahjakortin Confettiin, josta tilasin Wiltonin tyllasetin. Halusin testata sitä ja kokeilin pursotuksia. Tosin laiskuuttani otin vain yhden tyllan heti käyttöön. Vihdoin pakkasessa olevat Lidlin macaronsit pääsivät kakun päälle.

Prosessi ja mitä opin?
Ensimmäinen testaukseni mehevään vaaleaan kakkupohjaan ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, kun munat jäivät pois. Mutta kakkupohjasta tuli kuitenkin aika ok käyttökelpoinen. Tiiviimpi toki ja vähän helpommin ehkä mureneva, joten uskaltauduin käyttämään.

Marenkivoikreemin olin pakastanut, ja uhkarohkeana kokeilin sen värjäämistä, vaikka Kakkumonsteri onkin varoitellut, ettei värjääminen jostain syystä onnistu pakastamisen jälkeen. Aluksi luulinkin niin, sillä kun rupesin värjäämään sulanutta kreemiä, se meni aivan kummalliseksi koostumukseltaan, liukkaaksi ja vetiseksi. Mutta kun jatkoin vatkaamista vielä hetken, kuohkeutui kreemi uudestaan ja toimi aivan normaalisti.

Ihastuin pieniin pursotusteriin ja -pusseihin. Pursotus oikeilla välineillä ja marenkikreemillä on ihmeen helppoa! Viimeistelin kakun vielä pienillä sokerihelmillä.

Miltä maistui?
Koostumus kakkupohjassa oli tosiaan hitusen liian tiivis, mutta kakku maistui oikein hyvältä. Raparperihillo ja vaniljamousse toimivat hyvin yhteen, eikä marenkikreemi ole ollenkaan niin makea kuin sokerikreemi, niin tuli syötyä päällysetkin. Tämä ei kuitenkaan ollut aivan meidän lasten makuun... Mietin myös, miten saisin moussesta vielä ilmavamman.

Suklainen iltaruskokakku

Juuri kun olin päässyt sanomasta, ettei minulla ole seuraavasta kakusta vielä tietoa, soitti ystäväni ja kysyi, ehtisinkö tehdä kakun hänen vaatekutsuilleen, jonne olin menossa. Erityisiä toiveita ei ollut, mutta yksi vieraista oli gluteeniton, niin päädyin tekemään jälleen gluteenittoman kakun. Emäntä pitää suklaasta, joten ajattelin tehdä suklaaganachen kreemikakun päälle.

Kakku ja koristelu
Mehevä suklainen kakkupohja (paistettu PME 15 cm vuoassa) kätki sisälleen vaniljamoussea, johon oli rouhittu 100g maitosuklaata. Kostutus kaakaojuomalla, päällä italialaiseen marenkiin tehtyä marenkivoikreemiä, joka värjätty pinkiksi ja violetiksi sekä koristeena suklaaganachea, marenkeja, fazerin sinistä ja sokerihelmiä/strösseliä.

Prosessi ja mitä opin
Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä liukuvärjäyksen kreemillä. Se olisi ehkä kaivannut vielä yhden sävyn. Kreemin värjäyksessä meinasi tulla harmaita hiuksia, sillä confetin pastavärit ovat niin hentoisia, että niitä pitää laittaa hurjan paljon. Niinpä päädyin käyttämään violetissa Wiltonin väriaineita (pinkki ja sininen), niin sain kunnon violettia syntymään ilman puolen purkin läträystä.

Olin ajatellut laittaa macaronseja tämän kakun päälle, mutta valmiissa tuotteissa olikin vehnäjauhoa, niin ne jäivät odottamaan seuraavaa kakkua.

Miltä maistui?
Pääsin maistamaan tätä kakkua ja se kyllä maistui mainiolle! Marenkikreemi toimii niin paljon paremmin suutuntumassa, eikä ole niin tönkkömakea kuin sokerikreemi. Kostutus oli sopivaa, kakkupohja ihanaa ja täyte ainakin mukana olleiden kolmevuotiaiden mielestä herkullista. Ehkä jotain marjoja raikastamaan seuraavaa ganache-kakkua...