sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Marjainen suklaakakku

Tämä kakku meni samaan paikkaan kuin edellisen postauksen balettitossukakku. Olin ostanut jäätelötötteröitä ja halusin käyttää sellaista koristelussa. Tämän kakun valmistuksessa oli useampi kuin yksi mutka matkassa, joten lopputulos oli todellinen työvoitto.

Kakku
Kakkupohjana toimii mehevä suklaakakkupohja, täytteenä mustikkarahkaa, kostukkeena vaniljamaitoa, päällä mustikkajauheella maustettua marenkikreemiä ja suklaaganachea. Kakun halkaisija on n. 13 cm.

Koristelut
Näin Instagramissa kakkukuvan, jossa oli laitettu jäätelötötteröstä tulemaan marjoja, joten halusin tehdä jotain samanlaista. Kissankieli-suklaat kakun alareunassa olivat pakonsanelema yritys pitää kakku pystyssä. Sellaistakin olin suunnitellut joskus kakussa käyttäväni, mutta en juuri tässä. Toisaalta se toi ikään kuin marjakori-fiiliksen tähän kakkuun.
Prosessi ja mitä opin
Ensinnäkin kakkupohjaa tehdessäni onnistuin tiputtamaan suolapurkin taikinakulhoon niin, että sinne saattoi livahtaa jopa pari ruokalusikallista suolaa, joten jouduin tekemään homman alusta uudestaan. Opin sen, että jos tiputtaa suolapurkin, stressi lähtee. Suosittelen muillekin. :D Ja jatkossa olen varovaisempi.

Toisekseen kakkusaha loistaa edelleen poissaolollaan keittiöstäni. Asettelin ehkä vinoon leikatut kakkulevyt liian epätasaisesti ja kolmanneksi laitoin ahneuksissani liikaa täytettä ja varmaankin sama kuin edellisessä kakussa - liian vähän liivatejauhetta, koska kakkuhan alkoi kallistua! Luotin, että kreemillä me korjaamme sen, mutta ei pidä kreemi ihan mitä tahansa pystyssä. Otin siis luovuuden käyttöön ja löysin kaapista paketin kissankielisuklaita. Pengoin askartelutarvikkeita ja löysin valkoisen silkkinauhan. Tein niistä tukipilarit kakun alareunaan.

Neljänneksi olin unohtanut aamulla kaupan lähellä käydessäni ostaa marjat, joten jouduin päivällä lähtemään esikoisen kanssa ostarille marjanpoimintaan. Neiti kiukutteli koko matkan ja huusi railakkaasti kaupassa kiukkuaan. Ensi kerralla täytyy laittaa muistutus, eikä luottaa omaan muistiin, niin pääsee paljon helpommalla.

Laitoin jäätelövohvelin hieman kakun reunan yli tuolta korkeammalta puolelta, valuttelin ganachea painavammin sille puolelle. Edestä kuvatussa lopputuloksessa tätä hurjaa vinoumaa ei enää niin huomaa. Sivusta katsottuna jäi kuvaamatta.

Vielä saatuani kakut valmiiksi huomasin, että jääkaappi oli ruvennut lämpeämään! Hälytin kuorokaverini pian hakemaan kakut pois, etteivät ehdi mennä pilalle. Loppujen lopuksi syy lämpeämiseen taisi olla jääkaappi-pakastimen turbopakastus, jonka olin kytkenyt päälle, sillä heti sen poiskytkemisen jälkeen lämpötila palautui normaaliksi. Tästä opimme sen, että sitä kytkintä ei kannata käyttää ja pitää olla varovainen, ettei vahingossa kytke!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti