sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Raparperikakku

Olimme sopineet menevämme serkkuni luo kylään ja tarjouduin tekemään kakun. Halusin testata tekemääni raparperihilloa, uusia tyllia sekä vihdoin macaronseja, joten tämmöinen lopputulos syntyi.

Kakku
Tein pohjan Suklaapossun mehevän vaalean kakkupohjan ohjeella, mutta tajusin vuokaan kaataessa, että unohdin munat! Kakku tehty 13cm vuokaan. Välissä itsetehtyä raparperihilloa sekä vaniljamoussea, kostutus vaniljamaidolla. Päällä marenkivoikreemiä.

Koristelu
Sain siskoltani synttärilahjaksi lahjakortin Confettiin, josta tilasin Wiltonin tyllasetin. Halusin testata sitä ja kokeilin pursotuksia. Tosin laiskuuttani otin vain yhden tyllan heti käyttöön. Vihdoin pakkasessa olevat Lidlin macaronsit pääsivät kakun päälle.

Prosessi ja mitä opin?
Ensimmäinen testaukseni mehevään vaaleaan kakkupohjaan ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, kun munat jäivät pois. Mutta kakkupohjasta tuli kuitenkin aika ok käyttökelpoinen. Tiiviimpi toki ja vähän helpommin ehkä mureneva, joten uskaltauduin käyttämään.

Marenkivoikreemin olin pakastanut, ja uhkarohkeana kokeilin sen värjäämistä, vaikka Kakkumonsteri onkin varoitellut, ettei värjääminen jostain syystä onnistu pakastamisen jälkeen. Aluksi luulinkin niin, sillä kun rupesin värjäämään sulanutta kreemiä, se meni aivan kummalliseksi koostumukseltaan, liukkaaksi ja vetiseksi. Mutta kun jatkoin vatkaamista vielä hetken, kuohkeutui kreemi uudestaan ja toimi aivan normaalisti.

Ihastuin pieniin pursotusteriin ja -pusseihin. Pursotus oikeilla välineillä ja marenkikreemillä on ihmeen helppoa! Viimeistelin kakun vielä pienillä sokerihelmillä.

Miltä maistui?
Koostumus kakkupohjassa oli tosiaan hitusen liian tiivis, mutta kakku maistui oikein hyvältä. Raparperihillo ja vaniljamousse toimivat hyvin yhteen, eikä marenkikreemi ole ollenkaan niin makea kuin sokerikreemi, niin tuli syötyä päällysetkin. Tämä ei kuitenkaan ollut aivan meidän lasten makuun... Mietin myös, miten saisin moussesta vielä ilmavamman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti