keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Mansikkakakku lime-valkosuklaa-twistillä

Meillä oli sukutapaaminen tulossa nyyttärimeiningillä. Minä tietysti varasin kakuntekovuoron ja satokauteen nähden ehdotin tietysti mansikkakakkua. Kävin hakemassa ensimmäiset 5 kg mansikoita lempimarjapaikastani - ostarilta, ja pistin pakkaseen melkein neljä kiloa. Reilusti yli puoli kiloa meni tähän kakkuun ja melkein litran verran syötiin. Viikon tai kahden päästä aion hakea hillomarjoja vielä.

Kakku
Mansikkakakku kaipaa ehdottomasti sokerikakkupohjaa, joten kakkupohja on ihan perinteinen sokerikakkupohja (70 % sokeria ja jauhoja), jauhoista 80 % vehnäjauhoja, 20 % perunajauhoja.

Väliin laitoin limeraasteella maustettua vaniljatuorejuustokermaa sekä limen mehulla marinoituja tuoreita mansikoita. Kostutus jälleen vaniljamaitoa.
Koristelu
Loppumetreillä päätin, että teen valkosuklaaganachen kakun päälle. Siitä tuli taas hieman liian löysää. Säästin kermatäytettä päälle pursotettavaksi ja kauneimmat mansikat koristeiksi. Sitten vielä itse tehtyjä marenkeja mukaan. Pursotukset tein Städterin isolla kierretähtityllalla.

Prosessi ja mitä opin
Ganacheharjoituksia on jatkettava. Tuntuma oikeaan paksuuteen pitäisi löytää, eikä ahnehtia liian nopeasti kakun päälle.

Pursotusten kanssa meinasi käydä ohrasesti, sillä ne alkoivat valua valkosuklaaganachekuorrutuksen päältä, sillä kakku ei ollut täytön jälkeen päältä järin tasainen vaan reunat viettivät alaspäin. Nostelin pursotuksia varovasti takaisin kakun päälle niin, että ne tarttuisivat edes mansikoihin.

Marenkeja olin laittanut ensin reunoillekin, mutta otin ne pois, koska ne eivät oikein sopineet reunaan kermapursotusten kaveriksi. Kokosin niitä pikkuisen keon keskelle kakkua.

Pursotukset ja kokonaisuus kestivät lopulta hyvin myös kuljetuksen, ja kakku oli vielä samannäköinen tarjoiluvaiheessa. Muutamat hidastepomput vaan saivat pidättämään hengitystä. :D

Miltä maistui
Ehdin ottaa pikkupalan kakkua. Hieman olisi pitänyt kostuttaa enemmän, sillä täytin kakun tarjoilupäivänä. Hyvää se kuitenkin oli. Valkosuklaa toi mukavan täyteläisyyden ja lime raikkauden makeiden mansikoiden rinnalle. Nautiskelemaan en ehtinyt, sillä juoksin pihalla kirmaavien lasten perässä. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti