Raparperikakku

Olimme sopineet menevämme serkkuni luo kylään ja tarjouduin tekemään kakun. Halusin testata tekemääni raparperihilloa, uusia tyllia sekä vihdoin macaronseja, joten tämmöinen lopputulos syntyi.

Kakku
Tein pohjan Suklaapossun mehevän vaalean kakkupohjan ohjeella, mutta tajusin vuokaan kaataessa, että unohdin munat! Kakku tehty 13cm vuokaan. Välissä itsetehtyä raparperihilloa sekä vaniljamoussea, kostutus vaniljamaidolla. Päällä marenkivoikreemiä.

Koristelu
Sain siskoltani synttärilahjaksi lahjakortin Confettiin, josta tilasin Wiltonin tyllasetin. Halusin testata sitä ja kokeilin pursotuksia. Tosin laiskuuttani otin vain yhden tyllan heti käyttöön. Vihdoin pakkasessa olevat Lidlin macaronsit pääsivät kakun päälle.

Prosessi ja mitä opin?
Ensimmäinen testaukseni mehevään vaaleaan kakkupohjaan ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, kun munat jäivät pois. Mutta kakkupohjasta tuli kuitenkin aika ok käyttökelpoinen. Tiiviimpi toki ja vähän helpommin ehkä mureneva, joten uskaltauduin käyttämään.

Marenkivoikreemin olin pakastanut, ja uhkarohkeana kokeilin sen värjäämistä, vaikka Kakkumonsteri onkin varoitellut, ettei värjääminen jostain syystä onnistu pakastamisen jälkeen. Aluksi luulinkin niin, sillä kun rupesin värjäämään sulanutta kreemiä, se meni aivan kummalliseksi koostumukseltaan, liukkaaksi ja vetiseksi. Mutta kun jatkoin vatkaamista vielä hetken, kuohkeutui kreemi uudestaan ja toimi aivan normaalisti.

Ihastuin pieniin pursotusteriin ja -pusseihin. Pursotus oikeilla välineillä ja marenkikreemillä on ihmeen helppoa! Viimeistelin kakun vielä pienillä sokerihelmillä.

Miltä maistui?
Koostumus kakkupohjassa oli tosiaan hitusen liian tiivis, mutta kakku maistui oikein hyvältä. Raparperihillo ja vaniljamousse toimivat hyvin yhteen, eikä marenkikreemi ole ollenkaan niin makea kuin sokerikreemi, niin tuli syötyä päällysetkin. Tämä ei kuitenkaan ollut aivan meidän lasten makuun... Mietin myös, miten saisin moussesta vielä ilmavamman.

Ultra Bra -sadetakkikakku ja Renshaw-massatestausta

 

Pääsin jälleen Confetin tuotetestaajaksi testaamaan uutta Renshaw Extra -sokerimassaa. Olen käyttänyt paljon Renshawn massoja entuudestaan ja siksi pystyin vertailemaan hyvin aiempiin kokemuksiini.

Tämä massa on kehitetty kestämään helteisiä olosuhteita aiempia paremmin. Se on myös joustavampaa ja helpommin kaulittavaa kuin aiempi PRO-massa.

Koska sain paketin keltaista massaa, pähkäilin, mitä siitä oikein teenkään. Kyselin kavereilta ja yksi mainitsi sadetakin. Tuosta minulle muistui mieleen kuva, jolla serkkuni voitti tämänvuotisen Provinssin kuvakilpailun. Olen myös itse laulanut aikoinani bändissä, joka soitti Ultra Bran musiikkia, joten halusin tehdä tavallaan tribuutin heille. Eripari-kumisaappaat lisäsin vain lisäväriä tuomaan.

Kakku
Kakku oli 15 cm voipohjakakku, jossa täytteenä kerma-sitruunarahka-valkosuklaa-täytettä ja lemoncurdia. Kostutus spritella, kuorrutus marenkivoikreemillä.

Koristelu ja Renshaw-massan käyttö
Tein täysin vapaalla kädellä ja kummempia mittailematta sadetakin osat sokerimassasta. Napit otin harmaasta massanjämästä pyöreäpäisellä tyllalla. Kakkuun meni 500 g sokerimassaa. Sadepisarat tein elintarvikeliimatipoilla. Saappaat muovailin kaapistani löytyneistä massajämistä.

Renshaw Extra -massan työstäminen ja kauliminen oli todella helppoa. Se ei jäänyt kiinni alustaan, ihan hieman vain tarttui pienempään kaulimeen, mutta sipaisu maissitärkkelystä kaulimen pintaan, niin eipä enää tarttunut.

Tuote lupasi, ettei kakun päälle siirrettyä tulisi "norsunnahkaa" muistuttavaa pintaa, mutta kyllä sain sellaistakin aikaan. Sadetakki sinänsä oli oiva testauselementti, sillä siinä oli useampi osa, joten saatoin kokeilla esim. kaulia toisia osia ohuemmaksi ja jättää toiset paksummiksi, ja katsoa sitten, miten massa käyttäytyy.

 

Mikäli jätin massan hieman paksummaksi (3-4 mm), kakun reunaan jäi kurja jälki, mutta massan silottelu oli helpompaa. Mikäli kaulitsin selvästi ohuemmaksi (n. 2mm), massa jousti paremmin laitettaessa, eikä tullut sitä norsunnahkaa, mutta repeilyherkkyys oli selvästi suurempaa. En tiedä, onko kyse omasta taidottomuudestani asian suhteen vai miten onnistunkin yleensä aina saamaan ainakin osaan kakkua kurjat reunat, koska monet ovat vain kehuneet tätä tuotetta.

Ei sillä, kyllä minäkin kehun ja aion ostaa jatkossakin, mutta ehkä varsinkin suuriin kakkuihin teen niin kuin olen parhaimmat onnistumiseni tehnyt eli sekoitan Renshawn ja Funcakesin massaa niin, että Renshawta on kaksi kertaa niin paljon kuin Funcakesia.

Renshawn valtti on myös sen hulppea värivalikoima: näitä Extra-massojakin alkaa olla jo vaikka minkävärisiä. Tällöin saa varmasti tasaisensäyistä ilman värjäyksiä.

Muovailuun massa osoittautui myös mainioksi. Silikonimuotteihin en ehtinyt massaa kokeilla. Massan paras puoli moneen muuhun massaan verrattuna on se, ettei se maistu oikeastaan millekään, pelkästään makealle. Se ei siis pilaa tai sotke kakun makua, eikä jää tuoksumaan vahvasti koristeissa, kuten jotkut toiset massat.

Toinen testi
Tämä oli itse asiassa testi numero yksi, sillä olin jo ennen tuotetestausvalintaani hankkinut ko. massaa (valkoista) 1 kg ja päällystin sillä ystäväni pojan ristiäiskakun (koristeet Renshaw PRO-massaa) jo viikkoa sadetakkikakkua ennen. Kilon kaulitsemiseen tarvitsisin kyllä suuremman alustan, sillä tuntui, etten ehkä saanut sitä tarpeeksi tasaisesti kaulituksi. Mutta suuren massamäärän työstäminen kerralla oli kuitenkin paljon helpompaa kuin monen muun massan kohdalla.

Norsunnahkajälkiä kakun reunoihin tuli, mutta onneksi, kuten ylhäälläkin jo mainitsin, silottelu onnistui hyvin ja sillä sai niitä jälkiä häivytettyä.

Korukakku ja Rolkem-testaus

 

Pääsin testaamaan Confettiin tullutta Rolkem-efektisävyä. Sävyjä on kolme: kulta, hopea ja kupari. Koska sain kullanvärisen, ajatus koruista nousi heti mieleen. Kuten usein idea jalostuu katsoessa kaapissa olevia materiaaleja, niin tälläkin kerralla värivalinta (tummanvioletti Renshawn massa) löytyi sieltä, samoin kävi täytteille. Mitäs sitä nyt liian aikaisin asioita päättämään. :D

Kakku

Tässä kakkupohjana on kolmen munan voipohjakakku, paistettu PME 15cm vuoassa. Täytteenä Dronningholmin hieman puolukka-kirsikkamarmeladia, vaniljatuorejuustokermaa ja mustikoita, kostukkeena vaniljamaitoa. Kreeminä mustikkasokerikreemi.

Koristeet

Tein korurasian ilman maalauksia valmiiksi kuivumaan jo viikko sitten. Muut korut tein vasta kakun kokoamisvaiheessa. Materiaalina Renshawn valkoinen sokerimassa. Tein sormuksen (johon syötävä timantti), korvakorun, käsikorun sekä helminauhan, jota en saanut taaskaan ehjänä muotista pois, joten päätin, että laitan helmiä ympäriinsä, ikään kuin helminauha olisi katkennut. Instagramissa otsikoinkin tämän Apua, helminauhani hajosi!

Testasin saamaani Rolkem-efektisävyä sokerimassakoristeisiin. Paras lopputulos tuli koristeisiin, jotka tein silikonimuotilla ja töpöttelin suoraan pakastimesta ottamisen jälkeen. Tuolloin lämpötilan vaihtelusta johtuva pinnan kosteus imaisi väriä niin hyvin, että ketjusta tuli aivan aidon kultaketjun näköinen! Hieman kuivahtaneet saivat töpöttelyllä himmeämmän lopputuloksen. Mikäli haluaa saada koristeeseen "kuluneen kullan" sävyn tai vain hienoista kimallusta, kannattaa siis töpöttely tehdä hetken päästä.

Maalaamiseen en ole vielä aiemmin päässytkään, joten varusteeni siltä osin ovat vielä varsin heikot. Maalasin sokerimassakoristeeseen kultakuvioita, mutta en saanut niistä kovin mieluisia, koska siveltimeni on niin huono. Täytynee investoida parempaan. Huomasin kuitenkin, että lopputuloksesta voi saada upean peittävän metallisen kiillon, kunhan tekee pienen alueen/pätkän kerrallaan ja käyttää melko runsaasti efektisävyä.

Prosessi ja mitä opin:
Kokosin kakun jälleen suoraan alustan päälle. Aiemmin olen tehnyt aina niin, että kelmutan vuoan ja kokoan kakun sinne, annan olla yön yli ja teen päällystyksen vasta seuraavana päivänä. Nyt olen kuitenkin huomannut, ettei ainakaan voipohjan kanssa tämä ole ollenkaan välttämätöntä. Kakusta tulee mehukas ja hyvin koossa pysyvä ilmankin.

Koristeiden kanssa olikin moni asia uutta ja opin paljonkin. Ensimmäisen kerran maalasin sokerimassaa tai ylipäätään blandasin alkoholia tomuväreihin. Piti ihan mies laittaa ostoksille, että sain kirkasta maalaamista varten. :D Parhaiten väri tarttuu hieman kosteaan pintaan. Rolkemin muut sävyt menevät kyllä ostoslistalle, sillä niin upea metallinen kiilto syntyi hyvin helposti ja nopeasti.

Maalaamiseen tarvitsen uuden siveltimen, sekä tietty voisi vähän miettiä ennakkoon, mitä tekee. :D

Kakku maistui todella hyvältä, joskin makeammalta kuin yleensä teen, joten ei voinut syödä niin paljoa! Ehkä hyvä niin. Hieman olisin voinut enemmän kostuttaa. Marenkikreemin jälkeen sokerikreemi tuntui taas tosi makealta ja tuhdilta, mutta jähmettyy nopeammin ja soveltui tällaiseen yhden illan täyttö-päällystys-koristeluprosessiin erinomaisesti. Huomaan, että kehityn koko ajan kreemin levittämisessä. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä sokerimassan siististi kakun päälle saamisessa...